Tänään ajettiin tämän reissun pisin päivämatka, noin 370 kilometriä. Ja nyt vasta ruuhkaan päästiinkin! Ensimmäisen 30 kilometrin ajaminen kesti 1,5 tuntia! En tiedä, oliko kysymyksessä myös joku viikonloppuun tai lomien alkamiseen liittyvä ruuhka, mutta osittain jono liittyi rajan ylitykseen. Varsinaisia rajamuodollisuuksia ei ollut, mutta hidas ajaminen rajan kohdalla näytti aiheuttavan ison pullonkaulan. Rajan jälkeen päästiin lopulta kunnon vauhtiin. Kunnes parin kilometrin päässä taas jämähti! Nyt pullonkaulana tietulli! Keskivaihe matkasta eteni hienosti, kunnes loppupäässä lähestyttäessä Firenzeä oli taas hitaampaa.
Tiet ovat täällä kyllä loistavassa, paljon Suomen teitä paremmassa kunnossa. Moottoritiet ovat useimmiten kuusikaistaisia (kolme kaistaa siis samaan suuntaan) ja sujuvasti eteneviä. Paitsi tänään alkumatkasta😬. Liikennemerkit ovat välillä outoja tai huonosti ymmärrettäviä. Esimerkiksi saattaa olla nopeusrajoituskyltti, jossa ilmaistaan että joku rajoitus päättyy. Mutta ei viitsitä kertoa, PALJONKO SITTEN SAA AJAA?! No yleensä tulkittiin sitten asia niin, että nyt saa varmaan ajaa sitä kovinta vauhtia täällä eli 130. 😉
Tunneleita täällä kyllä osataan rakentaa! Onneksi! Kyllä on säästytty monilta pahoinvoinneilta, verrattuna siihen jos ne kaikki monta sataa kilometriä, mitkä tällä reissulla on menty tunneleissa, olisikin pitänyt mennä ylös ja alas mutkaisia vuoristoteitä. Pisin tunneli koko reissulla on ollut 17 kilometriä! Ja tunneleissa on välillä myös erkanevia liittymiä! Voi miten Suomen tunnelit taas mahtavatkaan tuntua pikkupyrähdyksiltä!
Tällaisessä kiertomatkassa on hyvät ja huonot puolensa. Monen paikan näkeminen ja kokeminen on tietenkin hienointa. Tavaroiden monta kertaa pakkaaminen on taas sitä vähemmän hienoa puolta. Vaan kyllä tässä on kuulkaa aika propakkaajaksi jo ylentynyt. Meikkipussi, pesupussi, likaiset vaatteet tonne osastolle, tosta kohtaa uudet alusvaatteet, repussa lompakko, passi ja vesipullo. Noin ja noin! Ja eikun taas matkaan! 😊
Tänään en muuten nukahtanut automatkalla. Nyt aikuisten oikeesti siis. Ja ajoin itsekin jopa osan matkaa. Sitä sataakolmeakymppiä, jiihaa! 😊 Pistetäänpä tähän vielä kuva meidän menopelistä, siitä rupuisesta Mesestä, joka jouduttiin Volvon tilalle ottamaan. 😉
